SYDÄNVIINI
- Suzanne Forster
★★☆☆☆
Ystävättäret ovat menestyneet loistavasti elämässään Rowen tyttöakatemian jälkeen. Kaikkien uranousu muistuttaa lähinnä raketin kohoamista taivaalle... Nyt heidän mukava elämänsä on vaarassa, kun totuus heidän ystävänsä Ivyn itsemurhasta ja koulun tyrannimaisen rehtorin murhasta uhkaa paljastua.
Murhasta kaksikymmentä vuotta sitten tuomittu mies on vapautettu syyttömänä. Rikosreportteri ja kirjailija Jameson Cross haluaa ottaa vanhan tapauksen uudelleen arvioitavaksi ja etsii kuumeisesti johtolankoja ratkaistakseen murhan. Epäilykset kohdistuvat kolmeen ystävättäreen, jotka valitsevat aseekseen vaikenemisen.
Jokainen heistä tietää, mitä totuuden paljastuminen merkitsee: se merkitsee heidän loppuaan. Sillä jotkin totuudet ovat liian julmia tuotavaksi päivänvaloon...
Tuntui välillä siltä että olisin lukenut kirjaa lähemmäs
sata vuotta. Teksti on kovin normaalin kokoista, mutta DIMINY – sarjan kirjojen
jälkeen teksti tuntuu tajuttoman raskaalta. Teksti on pientä, ja sitä on
paljon. Vaikka kovin normaali pokkari tuo kyllä on… jatkakaamme.
Kirja alkoi hitaasti, mutta varmasti. Juoni imaisi sisäänsä kevyesti,
ja kirjailija onnistuu pitämään lukijan jännityksessä. Jossain vaiheessa juoni
tuntui jynssäävän paikoillaan, ja välillä teki mieli selata sivuja eteenpäin
lukematta sen enempää.
En ole pahemmin lukenut tämän kategorian kirjoja, joten
sinänsä piristävä lukukokemus. Loppua kohden kirjan juoni tuntuu lysähtävän
kasaan, ja tuntuu, ettei kirjailija oikein tiennyt kuinka lopettaa kirja. Kirja
ei tuntunut huipentuvan yhtikäs mihinkään, vaan loppu tuli eteen sen suurempia
yllättämättä.
Voisin kuvitella, että kirjasta voisi pitää hieman itseäni
vanhempi ikäpolvi paremmin kuin oma ikäluokka. Tietenkin riippuu paljolti mitä
on tottunut lukemaan, mutta itse koen niin.
Vähän pelottaa tämän jälkeä siirtyä pitkään Riivaus -kirjaan, mutta pidetään toivo korkealla.
Itsellä on ollut väliä ongelmia näiden Wardin kirjojen kanssa, sillä mielenkiintoni tuntuu välillä ottavan jalat alleen ja juoksevan toiseen suuntaan.
Vähän pelottaa tämän jälkeä siirtyä pitkään Riivaus -kirjaan, mutta pidetään toivo korkealla.
Itsellä on ollut väliä ongelmia näiden Wardin kirjojen kanssa, sillä mielenkiintoni tuntuu välillä ottavan jalat alleen ja juoksevan toiseen suuntaan.
Seuraavana luettavana: Riivaus - J.R. Ward

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti