Kaikki viimeiset sanat

Kaikki viimeiset sanat

                                                                          - John Green

★★☆☆☆

Yksinäisyyteensä alistunut Miles Halter siirtyy vanhempiensa suojista Culver Creekin sisäoppilaitokseen Alabamaan. Oliko Milesilla edes elämää ennen sitä – muuta kuin pakkomielle kuuluisiin viimeisiin sanoihin?
Kaikki muuttuu, kun kämppäkaveri Chip johdattaa Milesin kielletyn keppostelun pariin. Samassa asuntolassa majaileva häkellyttävän seksikäs mutta intohimoisuudessaan arvaamaton Alaska varastaa pian kokemattoman pojan sydämen. Tästä alkaa Milesin matka rakkauden petollisiin kiemuroihin, kunnes kaikki päättyy – aivan liian varhain.

-      -       -         -       -       -        -       -       -

Odotin jotenkin John Green kirjailijalta paljon, sillä olen kuullut paljon hänestä hyvää vaikken ollut aiemmin itse lukenut hänen kirjoittamia kirjoja. Pettymykseni huomasin, etten pitänyt kirjailijan tavasta kirjoittaa tätä kirjaa, vaikka olikin kohtia johta nostatti toivoa mutta olisin todella toivonut enemmän. En osaa täysin selittää mikä kirjoituksessa särähti, mutta ehkä teksti oli jotenkin liian hyppivää omaan makuu.

"Ihminen elää koko elämänsä labyrintiin juuttuneena, ajattelee pääsevänsä sieltä vielä jonakin päivänä pois, saa virtaa siitä että kuvittelee tulevaisuutta, mutta ei ikinä tee mitään. Hän käyttää tulevaisuutta vain pakotienä nykyisyydestä." 

Toisaalta pidin tavasta jolla kirjailija laski päiviä tapahtuvaan, ja myöhemmin tapahtumasta - se kuvastaa hyvin sitä kuinka ihmiset mahdolliset kokevat asiat juuri traagisen tapahtuman jälkeen ja muutamia kuukausia myöhemmin. Mitään yllättäviä käänteitä ei kirjassa ollut, ja ehkä kirjan onkin enemmän tuudittaa lukija siihen että kaikesta selviää jotenkin, aina lopulta. Täytyy kyllä lopuksi vielä myöntää, että vaikka juuri kirjoitin että mitään yllättäviä käänteitä ei ollut, niin kyllä tuo traaginen käänne hätkähdytti melkoisesti. 

"Pelko on sitä, että olen menettänyt jotakin tärkeää, en löydä sitä enkä selviydy ilman. Se on samanlaista pelkoa kuin jos olisi kadottanut silmälasinsa ja menisi optikolle, ja siellä sanottaisiin, että lasit ovat loppuneet koko maailmasta, ja nyt täytyy vain pärjätä ilman."

Vaikka kirja ei nyt aivan lemppariksi noussut, niin ehkä myöhemmin luen kuitenkin toisia kirjoja kirjailijalta sillä olen yhä toiveikas että esimerkiksi tähtiin kirjoitettu virhe olisi paremmin kirjoitettu. Saapi nähdä koska palaan John Greenin kirjojen pariin! 

Seuraavana luettavana:  Estelle Maskame - Heittäydy jos uskallat