torstai 29. tammikuuta 2015

Himo


HIMO
langenneet enkelit
                                                                               - J.R WARD 

★★★★

Seitsemän kuolemansyntiä. Seitsemän pelastettavaa sielua. 
Langennut enkeli ja demoni käyvät säälimättömään kamppailuun toisiaan vastaan. 

Isaac Rothe omaa kovan menneisyyden erikoisjoukkojen sotilaana, jolla on menneisyyttäkin synkempi tulevaisuus. Salamurhaaja on miehen perässä joutuessaan telkien taakse. Telkien takana viehättävä oikeusavustaja Grier Childe saa vastuun päättää Isaacin kohtalosta. Mystinen vetovoima vetää toisiaan puoleensa, mutta kielletty tunne synnyttää ikäviä ongelmia. Jim Heron kertoo Isaacin sielun olevan vaarassa. Sillä välin, kun Jim ja demoni käyvät kissa ja hiiri -leikkiä, Isaacin täytyy tehdä päätös. Paeta ja jäädä ikuisesti piiloihin vai kohdata rakkaus ja kaikki sen tuomat ongelmat?

”On paljon vaikeampaa elää tekojensa kanssa kuin kuolla näyttävästi muka hyvittääkseen tekonsa. Oletko kuullut itsemurhista, joita on tehty poliisin avustuksella? Se tarkoittaa sitä että saarrettu asemies ampuu kerran poliisin barrikadia päin ja käytännöllisesti katsoen pakottavat poliisit pumppaamaan hänet täyteen lyijyä. Niin tekevät ihmiset, joilla ei ole voimaa tehdä sitä tilienselvittelyä, joka heidän kuuluu tehdä”

Kirjasarjan langenneet enkelit toinen osa, jossa on jälleen uusi pelastettava sielu. Kirja aloitetaan niin sanotulla menneisyyden muistelulla, jonka avulla pääsee sujuvasti kirjaan käsiksi. Mitä enemmän lukee, sitä enemmän pääsee jyvälle kokonaisuudesta. Isaacin viileä ja vetäynyt olemus varmasti saa lukijan kuin lukijankin kiinostumaan, eikä hänen viehätystään voi asianaja Gried Childe vastustaa. Heti ensimmäisestä kaksikon kohtaamisesta saattaa laittaa merkille merkit siitä, mitä on tulossa. Ei ole epäilystäkään, etteikö kahden hahmon välille kehittyisi mitään. Molempien omanlainen viehätysvoima on voimakasta, mutta kohdatessaan viehätyksestä tulee räjähdysmäinen. Isaac on omalla asenteellaan perus pahapoika, mutta Grier oli mukavaa luettavaa; nainen oli vahva, itsevarma ja täysin tietoinen omista toimistaan, eikä jäänyt itkemään vaan toimi niinkuin vahvan naisen kuuluukin toimia. Grier ei pelännyt seistä omiensa sanojen takia, eikä tarvinnut lukea itkevän naisen roolia liikaa. Sellainen olisikin käynyt pidemmälle päälle turhauttavaksi.

Tapahtuma-aikaan kukaan heistä ei tietenkään tiennyt, mitä se kaikki tarkoitti tai mihin se kaikki johtaisi. Sellaista elämä oli: kukaan ei saanut opastettua kiertokäyntiä oman elämänsä huvipuistoon. Oli vain hypättävä laitteeseen tietämättä pitäisikö siitä… vai saisiko se helvetin rakkine kyytiläisen puklaamaan hodarinsa ja hattaransa pitkin paikkoja.

Ensimmäisen kirjasarjan osan kohdalla olin hyvin mieltynyt kirjailijan tyyliin kirjoittaa, eikä tälläkään kertaan jäänyt pahemmin valitettavaa. Kirjoitus on sulavaa ja helposti luettavaa. Ensimmäisessä osassa saattoi tulla hitusen enemmän ihmityksen aihetta, sekä yllättäviä käännöksiä joista itsekkin pidän erityisesti. Ei yllätykset jääneet tässäkään kirjassa uupumaan, niitä tuntui vain olevan vähemmän -tai sitten olen jo mielessäni oppinut arvailemaan oikein.  

Kyse on sinun paikastasi tässä maailmassa.
Kyse on siitä tilasta, joka julistat omaksesi sekä emotionaalisesti että henkisesti. 

Kokonaisuudessa kirja oli erittäin onnistunut kuin myös edeltäjänsä. Omalla tavalla pidin enemmän ensimmäisestä osasta, mutta toisaalta pidin tästä enemmän. Erinäiset tekijät luovat erillaisia mielipiteitä kahdesta kirjasta, joten tyydyn vain sanomaan, että molemmat olivat erityisen luettavia. Ehkä jollain tasolla odotan kolmannelta kirjalta enemmän yllätyksiä, enemmän erillaisia tilanteita. Tälläisessä sarjassa, jossa perusidea on sama, voi helposti käydä niinkin että kirjailija toistelee aikaisempia tuotoksia, mutta toivon todella hartaasti ettei niin ole käynyt. 

Kohtalo oli koneisto, joka rakentui ajan mittaan. Jokainen valinta elämässä lisäsi uuden hammasrattaan, uuden kuljetushihnan, uuden kokoonpanijan siihen. Ihmisen kohtalo sylkäistiin ulos tuotantolinjan loppupäässä – eikä alkuun voinut palata ja tehdä kaikkea uudestaan. Ei ollut mahdollista ensin vilkaista, mitä linjalla oikein valmistettiin, ja päättää sitten, että hetkinen, minähän halusin tehdä ompelukoneita enkä konepistooleita: minäpä aloitan koko homman alusta.

Hm. Olette ehkä huomannut minun pitävän erityisen paljon kirjailijan tavasta vertailla asioita. Hän osaa luoda niihin aivan uudenlaisen näkemyksen, tai vain kirjoittaa päivänselvän asian paperille. Kuitenkin, suosittelen kirjasarjaa kaikille vieläkin! 

Kipuun päti se, että, kyllä joo, se sai kytkintaulun valot vilkkumaan, mutta tosiasiassa se e ei ollut muuta kuin voimakas tuntemus – ja ihan samalla tavoin kuin tärykalvot tottuivat konsertissa meteliin, myös kipuun tottui ajan myötä.

Vaikka kuinka halusi jonkun ihmisen muuttuvan ja uskoi että se oli mahdollista, tuo ihminen piteli itse elämänsä ohjia käsissään. Et sinä. Sitä voi yrittää saada toisen tekemään erilaisia valintoja ja hakata päätään seinänä kunnes on totaalisesti mustelmilla ja päässä pyörii, mutta jos se ihminen ei itse päätä valita toista tietä, lopputulos ei ole sellainen kuin odotit.

Seuraavana luettavana: J. R. Ward - Kateus

Tarkoituksena olisi tehdä seuraavassa postauksessa vuodelta 2014 TOP 5 kirjoista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti